Piparin tarina

Idea

Tiesitkö, että piparkakkujen kiehtova historia kulkee faaraoiden Egyptistä, ristiretkien ja viikinki mukana Eurooppaan. Kallisarvoisia pipareita on käytetty lääkkeinä, viestinä jumalille tai lemmitylle.

Taustaa

Faraoiden Egyptin aikaisia viestejä jumalille: Piparkakkujen juuret juontavat tuhansien vuosien taakse muinaiseen faraoiden Egyptiin. Piparkakut tehtiin taikinasta, jossa oli pelkästään jauhoja ja hunajaa. Näitä hunajakakkusia uhrattiin jumalille ja niiden avulla välitettiin jumalille viestejä. Jotta jumalat olisivat varmasti ymmärtäneet, mitä toivottiin, kakkuja alettiin muotoilla erilaisiksi hahmoiksi puu- tai savimuottien avulla.
Lääke moneen vaivaan: Ennen aikaan pipareita pidettiin jopa lääkkeenä, joiden uskottiin auttavan moneen vaivaan. Antiikin aikana hunajan uskottiin olevan jumalten ruokaa. Hunajassa uskottiin piilevän pitkän iän salaisuus.
Piparkakut matkustavat ympäri maailmaa: Hunajakakut matkasivat Eurooppaan Kreikan kautta ristiretkeläisten ja idän kauppamatkojen mukana. Kun Kaukoidästä alettiin tuoda eksoottisia mausteita, niitä lisättiin taikinaan ja hunajan tilalle tuli sokeri. Piparkakut ovatkin saaneet nimensä maustepippurista, joka oli ensimmäisiä pipareissa käytettyjä mausteita. Pitkään kallisarvoisia jumalten herkkuja saivat valmistaa vain luostarit, joissa oli ylijäämähunajaa mm. mehiläisvahakynttilöiden valmistuksesta.
Viikinkien taiat näkyvät nykypäivän piparimuoteissa: Monet tutut piparimallit juontavat juurensa itse asiassa viikinkiajalta. Ennen vanhaa rikkautta ja onnea haviteltiin piparkakkujen avulla aikana vähän kuin tänä päivänä lottokupongilla. Kukka-symbolin avulla toivottiin hedelmällisyyttä ja hyvää satoa, possu-piparin uskottiin tuovan rikkautta, piparkakku-ukko ja -akka pitkää ja onnellista elämää, sydän rakkautta sekä tähti uskoa.
Lemmenviestejä ja poliittista vaikuttamista: Piparkakut toimivat aikoinaan myös lemmenviestien tai poliittisten mielipiteiden välittäjänä.
Piparkakku saapuu Suomeen: Suomessa piparkakut tunnettiin luultavasti jo keskiajan loppupuolella. Ensimmäisen kirjallisen dokumentin mukaan Turkuun tuotiin Saksasta hansakauppiaiden mukana kaksi tynnyrillistä piparkakkuja vuonna 1685. Taivaallisen tuoksuiset ja makuiset piparkakut olivat hyvin kallisarvoisia- käytettiinhän niihin kaukoidästä tuotuja siinä ajassa harvinaisia ja kalliita mausteita. Niitä ryhdyttiin ensin leipomaan kartanoissa ja pappiloissa, joista tapa siirtyi myös kansan käyttöön. Tavallisiin koteihin pipari löysi vasta 1800-luvun lopulla.
Piparkakkutalon alkujuuret ovat Saksassa. Suomessa pystytettiin ensimmäinen piparkakkutalo Lucian päivän tienoilla vuonna 1919.
Nykyään piparit liitetään ensisijaisesti joulun herkkuihin, mutta aikaisemmin niitä leivottiin ja syötiin myös muina juhlapäivinä. Entisaikaan myös kristillisessä perinteessä piparkakku nähtiin vertauskuvallisesti Kristuksen elämän leipänä.

Tiesitkö, että (lue ennen kuin luet lapsille)

Grimmin veljesten Hannu ja Kerttu sadun taustalla on julma tarina 1600-luvun puolivälissä hurjan käänteen saaneesta kahden leipurin välisestä riidasta. Leipurit Hans Meztler ja Katarina Schrader asuivat kummatkin Nürnbergissä. Katarina kehitteli omia piparkakkuja ja myi niitä hyvällä menestyksellä kartanoihin ja luostareihin. Tämä suututti kateellista Hans Meztleriä niin, että hän päätti kostaa. Hans väitti käräjäoikeudelle, että Karina Schrader oli noita, joka ottaa vangikseen lapsia, lihottaa heitä ja pistelee lopuksi poskiinsa. Käräjäoikeus kuitenkin vapautti Katarinan moisista syytöksistä peukaloruuvikokeen perusteella. Hans oli päättänyt päästä kilpailijastaan eroon tavalla tai toisella. Hans lähti sisarensa Gretelin kanssa tapaamaan Katarinaa. Perillä sisarukset surmasivat Katarinan ja polttivat hänet uunissa. Kaameasta tarinasta vääntyi kansan suussa vähitellen satu Hannusta ja Kertusta. Ja satu on innostanut saksalaisia kotileipureita tekemään jouluisia akan mökkejä