Tunnista painostava puhe

Tämä ideakortti on osa Pysähdytään pöytään- ruokailutilanteiden kehittämisen materiaalia.
2. Pöydänjalka: Sensitiivinen aikuinen

Tunnista nämä:

• Maistamiseen painostaminen
  “Maista edes yksi.”
  “Kaikkea pitää maistaa.”
  “Et voi sanoa, ettet tykkää, jos et maista.
  Maistamiseen painostaminen voi lisätä vastustusta ja tehdä uuteen ruokaan tutustumisesta entistä  jännittävämpää. Uteliaisuus syntyy helpommin, kun lapsi saa lähestyä ruokaa omaan tahtiinsa.
• Syödyn ruuan määrän kontrollointi
  “Vielä kolme lusikallista.”
  “Ota niin monta haarukallista kuin olet vuotta.”
  “Ota enemmän, noin pieni annos ei riitä.”
  Lapsi tarvitsee mahdollisuuksia opetella tunnistamaan kehonsa nälkä- ja kylläisyysviestejä. Kun aikuinen määrittelee kuinka paljon lapsi syö, lapsen mahdollisuus harjoitella oman nälän ja kylläisyyden tunnistamista vähenee.
  
• Ruualla palkitseminen tai kiristäminen
  “Kun olet syönyt perunat, saat viedä lautasen pois.”
  “Saat jälkiruokaa kun olet edes maistanut.”
  “Syö ensin tämä, sitten saat leipää.”
  Palkitseminen nostaa helposti ”palkintoruuan” erityisasemaan ja voi samalla vahvistaa ajatusta, että toinen ruoka on ikävä velvollisuus. Se ei lisää toivottua ruokaoppimista tai kiinnostusta syötävää ruokaa kohtaan – vaan voi jopa vähentää sen houkuttelevuutta ja vahvistaa vastentahtoisuutta.
• Vertailu muihin lapsiin
  “Katso, miten hienosti muut syövät.”
  “Muut ovat jo syöneet.”
  “A. syö niin reippaasti. Ota mallia A:sta.”
  Lapset syövät ja oppivat omaan tahtiinsa. Vertailu voi synnyttää häpeää ja suorituspainetta sen sijaan, että lapsi voisi oppia ruuasta ja syömisestä omaan tahtiinsa.
• Häpeää tai syyllisyyttä herättävä puhe
  ”Miksi ei sinulle mikään maistu?”
  ”Taas menee näin paljon ruokaa roskiin.”
  ”Keittäjä on tehnyt tämän ruuan meille ja sinä et edes maista.”
  Häpeä ja syyllisyys eivät tue mitään oppimista, ei myöskään ruokaoppimista. Sen sijaan ne voivat  liittää ruokaan ja syömiseen kielteisiä tunteita ja tehdä ruokailutilanteesta lapselle turvattoman.
  
• Ruuan arvottaminen
  “Älä syö leipää. Syö ensin kunnollinen ruoka.”
  “Herkkua voi ottaa vasta, kun on syönyt terveellisesti.”
  Hyvä–paha- tai ”kunnon ruoka”–herkku-ajattelu tekee ruuista helposti eriarvoisia.  Monipuolinen ja neutraali ruokapuhe auttaa lasta rakentamaan joustavaa suhdetta syömiseen ja opettaa, että kaikenlaiset ruuat mahtuvat osaksi hyvää ja tasapainoista ruokavaliota.
• Lapsen kokemuksen mitätöinti
  ”Ei siinä ruuassa ole mitään outoa.”
  ”Kyllä sinä tästä tykkäät.”
  ”Ei se ole pahaa.”
  ”Kyllä sinulla täytyy olla vielä nälkä.”
  Jokaisen aistikokemus on yksilöllinen. Lapsen kokemus ruuan mausta, hajusta, rakenteesta tai epämiellyttävyydestä on hänelle todellinen ja voi myös vaihdella päivästä toiseen. Kokemuksen hyväksyminen rakentaa luottamusta ja turvallisuutta.
  

Vinkki

Kurkkaa myös muut turvallisen ruokailuympäristön kehittämiseen liittyvät ideakortit

Kaipaatko lisää käytännön vinkkejä ja ideoita lasten ruokakasvatukseen?

Kurkkaa ruokakasvatuksen ideapankkiin 

Kaipaatko tietoa ja työkaluja lasten ruokakasvatukseen?

Kurkkaa ruokakasvatuksen tietopankkiin