Ateriarytmi lapsiperheessä
Värikäs ja maistuva ruoka sekä säännölliset ruoka-ajat ovat hyvien ruokailutottumusten perusta. Tasaisesti rytmitetty syöminen viisi kertaa päivässä pitää sekä lapset että aikuiset energisinä.

Arkeen mahtuu monta ateriaa

Värikäs ja maistuva ruoka sekä säännölliset ruoka-ajat ovat hyvien ruokailutottumusten perusta. Tasaisesti rytmitetty syöminen viisi kertaa päivässä pitää sekä lapset että aikuiset energisinä. Kun päivään kuuluu lounaan ja päivällisen lisäksi kunnon aamu-, väli- ja iltapala, aterioiden välissä ei tule tarvetta napostella ylimääräistä.

Aikuinen päättää, mitä ja missä syödään sekä huolehtii siitä, että lapsi saa ruokaa tarpeeksi usein. Lapsi tietää itse parhaiten, koska on kylläinen. Luota lapsen kykyyn arvioida oman kehonsa tarpeita. Jos vatsa täyttyy ennen kuin lautanen on tyhjä, ruokaa voi jättää syömättä.

Lounas ja päivällinen

Lounas on päivän pääateria. Kunnon ruoalla nälkänsä taltuttanut lapsi ei väsähdä iltapäivän tunteina. Ruokatauko on myös tärkeä lepohetki keskellä päivää. Kotona, hoitopaikassa tai koulussa syödyn lounaan lisäksi lapsi tarvitsee kunnollisen päivällisen. Hyvin syöneenä verensokeri ei heittelehdi vuoristoradan lailla ylös ja alas.

Lounaan ja päivällisen koostaminen lautasmallin mukaan on pätevä ohjenuora. Lautasmallin inspiroimassa ateriassa puolet lautasesta täyttyy salaatilla ja vihanneksilla, neljännes perunalla, tummalla riisillä tai makaronilla ja viimeinen neljännes lihalla tai kalalla.

Lautasmallin mukaisen syömisen omaksuminen voi olla haasteellista pienelle lapselle. Tärkeintä on, että kaikkea on tarjolla ja kasviksia monipuolisesti saatavilla jokaisella aterialla. Ruokavalion monipuolisuus toteutuu päivittäisellä vaihtelulla, vaikka lapsen yksittäiset ateriat aina toisinaan jäisivätkin pelkistetyiksi ja niukoiksi.

Pieni vatsa kaipaa säännöllistä täydennystä

Pieneen vatsaan mahtuu keralla vain vähän ruokaa. Toimintatarmoa uhkuva lapsi tarvitsee pieniä välipaloja kunnon aterioiden oheen, jotta ruokailuväli ei veny liian pitkäksi ja nälkä kasva mahdottomaksi. Välipalat auttavat jaksamaan seuraavaan ateriaan ilman yllättäviä kiukkukohtauksia.

Vinkkejä virtaa lisäävään välipalaan:

  • Hedelmät ja marjat maistuvat maustamattoman jogurtin, viilin tai rahkan kanssa. Hedelmistä voi sekoittaa värikkään hedelmäsalaatin.
  • Pilko jääkaappiin valmiiksi kasviksia ja hedelmiä. Sieltä niitä on helppo napsia välipalaksi.
  • Täysjyväleipä, sämpylät, rieska ja karjalanpiirakat ovat hyvä pohja välipalalle. Näkkileipä ja hapankorppu tuovat rouskuvaa vaihtelua. Pinnalle sipaistaan kasvirasvalevitettä ja päälle pinotaan suosikkikasviksista mahtava keko.
  • Kotitekoisia myslipatukoita voi paistaa uunissa yhdessä lasten kanssa. Jokainen saa eväspatukkaansa omat lempparit pähkinöistä ja kuivatuista hedelmistä.

Rauhallista unta edistävä iltapala koostuu samoista aineksista kuin välipala.

Herkut osana elämää

Juhlaruoka eroaa arkiruoasta. Juhlahumussa maistuvat herkut eivät romuta arjen rutiineja ja hyvää ruokavaliota, kun syöminen on muuten kunnossa.

Päivittäiseen naposteluun sokeriset herkut eivät sovi. Limpparit ja namit vievät suurimman nälän mennessään, mistä helposti seuraa sählinkiä varsinaisessa ruokailutilanteessa. Arkena herkutellaan terveellisemmin marjoilla, hedelmillä ja rahkajuomilla. Myös välipaloihin kannattaa kiinnittää huomiota: moneen jogurttiin, välipalarahkaan, mysliin ja myslipatukkaan piiloutuu sokeria tai rasvaa herkkujen tapaan.

Rattoisan päivän aamussa on aikaa aamiaiselle. Lue lisää aamupalan koostamisesta.