Hyppää sisältöön
0-3v 3-5v 5-7v Ruokailu Ruokailutilanne Ruokakasvatuksen kehittäminen

Ruokatutkijoita ruokapöydässä

Kun huomio suunnataan yhteiseen havainnointiin ja ihmettelyyn, myös ruokailutilanne voi rauhoittua: ruuasta opitaan lasta kiinnostavalla tavalla, keskustelu saa yhteisen aiheen ja huomio siirtyy syömisen kontrolloinnista ruokaan tutustumiseen.

Julkaistu 14.8.2026
Päivitetty 8.10.2026

Tämä ideakortti on osa Pysähdytään pöytään– ruokailutilanteiden kehittämisen materiaalia: 4. Pöydänjalka – Tutkiva ruokaoppiminen

Kokeile:

  • Katsokaa tarkasti
    Pysähtykää huomaamaan ruoan väri, muoto, pinta ja koko. Kysy esimerkiksi: “Mitä huomaat?” “Mitä eri värejä löydät?” “Onko tässä jotain tuttua?”
  • Nuuhkikaa uteliaasti
    Kannusta lapsia tutkimaan ruoan tuoksua. Tuoksu voi olla esim. mieto, voimakas, makea, raikas tai muistuttaa jostakin tutusta, vaikka mullasta. Kaikkien ei tarvitse kokea tuoksua samalla tavalla.
  • Tunnustelemalla tutuksi
    Anna lapsen mahdollisuuksien mukaan koskea, puristaa, pilkkoa tai tunnustella ruokaa. Onko se sileää, karheaa, pehmeää, rapeaa, tahmeaa tai mehukasta? Suutuntuma voi olla erilainen kuin kädellä kokeiltu – jos ruoka tuntuu hankalalta suussa, anna lapselle lupa ottaa se suusta pois, esim. servetille. Ruuan maistamishalukkuutta voi lapsella lisätä lupa ottaa ruoka pois suusta.
  • Miltä ruoka kuulostaa?
    Huomatkaa, millaisia ääniä ruokaan liittyy. Rouskuuko porkkana? Napsahtaako näkkileipä? Kuuloaistimus voimistuu kun ohjaat lapsia laittamaan sormet korviin pureskelun ajaksi. Entä kuuluuko jotakin, kun ruokaa sekoittaa tai pilkkoo?
  • Tutkikaa makua
    Jos lapsi haluaa maistaa, auta sanoittamaan kokemusta: onko maku mieto, hapan, makea, suolainen, voimakas tai jotakin ihan muuta? Maistatko maussa tilliä.. omenaa tai jotain tuttua?
  • Vertailkaa ruokia
    Pohtikaa, miten kaksi ruokaa ovat samanlaisia tai erilaisia. Esim. Kumpi on rapeampi? Kumpi tuoksuu voimakkaammin? Miten raaka ja kypsä porkkana eroavat toisistaan?
  • Maistelkaa ruokasanoja
    Keksikää ruuille omia nimiä. Miltä maistuisi Niiskuneidin Pilvipuuro tai Peppi Pitkätossun Voimapyörykkä? Keksikää omia ruokaa kuvailevia sanoja: “pilvimäinen”, “rapsakka”, “litisevä”, “sihisevä”.
  • Ole itse innostunut ruokatutkija
    Asetu ruokatutkijaksi lapsen rinnalle. Näin mallinnat uteliaisuutta ilman ”oikeita vastauksia”.
  • Kaikki havainnot ovat oikeita
    Ruokatutkijan havainto voi olla myös “en pidä tuoksusta”, “tämä tuntuu oudolta” tai “en halua koskea”. Hyväksy kaikki havainnot.
  • Yhteinen tutkiminen voi rauhoittaa ruokapöytää: huomio kiinnittyy ruokaan, keskustelulle syntyy yhteinen suunta ja lapsi saa osallistua ilman suorituspainetta.

Vinkki:

Kurkkaa lisää ideoita tutkivaan ruokaoppimiseen ruokakasvatuksen ideapankista

Valitkaa yksi kehittämisteema kerrallaan ja kokeilkaa sitä n. 2 viikon ajan. Palatkaa tämän jälkeen arvioimaan muutosta ja valitkaa seuraava kehittämisteko kokeiluun, jos on tarvetta.

 

Katso muut 4. pöydänjalan ideakortit:


Kaipaatko lisää käytännön vinkkejä ja ideoita lasten ruokakasvatukseen?

Kurkkaa ruokakasvatuksen ideapankkiin 


Kaipaatko tietoa ja työkaluja lasten ruokakasvatukseen?

Kurkkaa ruokakasvatuksen tietopankkiin

Lue seuraavaksi

Ideakortit
Tehtävät
Materiaaleja
Uutiskirje