Pienet teot tukevat ylipainoisen lapsen kehosuhdetta

Lapsen ylipainon ympärillä on paljon ihmisiä neuvomassa

Vanhemmat kohtaavat paljon ihmisiä, jotka kokevat asiakseen kertoa miten vanhemman tulisi toimia. Terveellisen elinympäristön lisäksi neuvoja tulee myös siihen, miten vanhemman tulisi hoitaa vanhemmuuttaan. Neuvojia riittää, mutta usein pyytämättä saadut neuvot eivät osu maaliin.

Terhi Koivumäki (Tampereen yliopisto) tekee väitöskirjatutkimusta vanhempien kokemuksista, kun lapsella on ylipainoa. Oman lapsen ylipaino on sensitiivinen aihe, ja vanhemmat etsivät siihen usein apua ja tukea myös verkosta. Terhi Koivumäki on analysoinut somekeskusteluita (vauva.fi-sivustolla), jossa vanhemmat etsivät tukea ja neuvoja oman lapsensa ylipainoon. Keskusteluissa näkyy ihmisten tarve saada ja antaa neuvoja sekä etsiä syitä ylipainoon. Nämä keskustelut ovat valitettavan usein vanhempia syyllistäviä, vaikka ylipainoisen lapsen vanhempi kaipaakin tukea ja vertaisia.

”Hyvin usein neuvoja annetaan sillä ajatuksella, että kun tämä on kerran meidän perheellä toiminut, niin se toimii myös muillakin.”(Terhi Koivumäki) 

Myös lähipiiri saattaa antaa hyvää tarkoittavia neuvoja, jotka voivat satuttaa ja syyllistää.

Läheisille voi sanoittaa esimerkiksi: ”Tiedän että tarkoitat hyvää, mutta en usko, että tuosta on apua meidän tilanteessa.”

Luota itseesi vanhempana ja valitse teille sopivat ratkaisut

Terhi Koivumäki kannustaa vanhempia luottamaan itseensä vanhempina. Arki ja perhe-elämä on jokaisessa perheessä niin erilaista, että vanhempi on itse paras asiantuntija tietämään, mikä toimii ja mitä kokeilla oman lapsen kanssa. Valitse omalle lapsellesi sopivia arjen asioita, joita lähdet vahvistamaan. Ole rohkea sanomaan, että tuo ei meillä toimi. ”Kokeiltavia tai vahvistettavia asioista voi olla esim. yhteiset ruuanlaittohetket tai iltarutiinit, joilla turvataan lisää unta kaikille perheenjäsenille.”

Ylipaino on monisyinen ilmiö, johon helppoja ratkaisuja ei ole. Lisäksi muutokset ovat hitaita ja tarvitaan paljon kärsivällisyyttä, kun toistetaan asioita ja etsitään oman perheen hyvää tekeviä rutiineja. Muutoksen hakemisen rinnalla on tärkeää pysähtyä tähän hetkeen ja miettiä, miten tämä elämänvaihe on mahdollisimman hyvä lapselle ja koko perheelle? Myös yhteiskunnan muutoksilla ja tarjonnalla on iso merkitys ylipainon yleisyyteen. Millaisilla keinoilla vaikutamme ruokaympäristöön tai siihen, että jokaisella lapsella on mahdollisuus kasvaa turvallisesti ja terveellisesti kohti aikuisuutta.

Ylipaino on ilmiönä laaja ja yksi keskeinen osa-alue, joka vanhempia huolestuttaa, on oman lapsen kehonkuvan tukeminen. Jos lapsella on ylipainoa, vanhemmat ovat huolissaan siitä, miten tukea lapsen tervettä kehosuhdetta.

5 vinkkiä miten tukea myönteistä kehosuhdetta, jos lapsella on ylipainoa

1. Iloitse pienistä onnistumisista. Vahvista lapsen itsetuntoa monin tavoin. Kehu ja kannusta pienistäkin onnistumisista, luonteenpiirteistä ja yrittämisestä. Lapsen vahvuuksien bongailu ja sanoittaminen rakentaa myönteistä kehonkuvaa ja itsetuntoa. Vältä vertailua toisiin. Jokainen on ainutlaatuinen ja hyvä juuri sellaisena kuin on.
2. Painopuhe tarkastelun alle. Miten puhut omasta kehostasi tai muiden kehoista? Millaisia toiminta- tai kehomalleja arvostat ja mistä ne kumpuavat? Pysähdy miettimään omia arvojasi ja asenteitasi. Olisiko mahdollista luopua kaikenlaisesta ulkonäön kommentoinnista? Entä jos ulkonäön sijaan kiinnitämme huomiota kehon toiminnallisuuteen. Sanoita ääneen oman kehosi hyviä puolia.
3. Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen. Kaikkien aikuisten tulee olla silmät ja korvat tarkkana, ja rohkeita puuttumaan kaikenlaiseen kiusaamiseen ja ulkopuolelle jättämiseen. Aikuisen vastuu on luoda sellainen Ilmapiiri ja luottamussuhde, että lapsi uskaltaa kertoa kokemastaan tai näkemästään kiusaamisesta; kasvurauha kuuluu kaikille lapsille. Joskus on myös paikallaan todeta esim. kahvipöydässä: ” Meillä ei toisten ihmisten kehoja tai ruokavalintoja arvostella.”

Mitkä ovat meidän perheemme kehorauha-säännöt? Miten meillä saa puhua erilaisista ihmisistä? Taataanko meillä ruoka- ja kehorauha?

4. Myönteinen, hyvältä tuntuva kosketus ja läheisyys rakentavat tunnetta kehon kelpaavuudesta. Pienet lapset viihtyvät sylissä ja lähellä usein. Kosketusyhteyden ylläpitäminen on tärkeää lapsen kasvaessa. Hiero koululaisen jalkoja, kosketa ohimennen tai lapselle sopivalla tavalla. Kosketus viestii hyväksyntää ja välittämistä.

5. Opeta lasta huomaamaan kehon tuntemuksia esim. syömiseen, nukkumiseen ja liikkumiseen liittyen. Miltä kehossa tuntuu, kun on kylläinen, nälkäinen, hengästynyt tai ylikierroksilla? Tuntemuksia voi sanoittaa ja etsiä yhdessä tapoja toimia kehotuntemusten kanssa. Anna lapselle mallia oman kehon arvostamisesta; pysähdyn, huomaan mitä kehoni kaipaa ja vastaan kehoni tarpeisiin eli huolehdin itsestäni.